Aloite koskee Kemin kaupungin 140-vuotisjuhlapäätöstä tarjota lapsiperheille perhepoliittisena taloudellisena tukena päivähoitomaksujen poistaminen perheen lapsilta 2. lapsesta lähtien. Tuki ei ole ollut tasa-arvoinen, sillä se on asettanut yhden lapsen yksinhuoltajaperheet, suurperheet ja kotihoidossa olevat lapset eriarvoiseen asemaan. Päätöksen johdosta Kemiin ei ole muuttanut yhtään uutta lapsiperhettä ja päivähoidon tilat ovat käyneet entistä ahtaammiksi. Kemin taloudellisen tilanteen huomioon ottaen esitämmekin tuesta luopumista.

Sivistyspalvelukeskuksen sekä kehittämis- ja rahoitusosaston yhteinen lausunto:

Kaupunginvaltuusto päätti 140-vuotisjuhlapäätöksessään 5.3.2009/§82 muistaa kemiläisiä lapsiperheitä aloitteessa mainitulla tavalla. Kemiläiset päiväkotimaksuja maksaneet lapsiperheet ovat ottaneet lahjan mieluusti vastaan. Juhlapäätöksen yhtenä perusteena oli saada lapsimäärän lasku pysähtymään ja sen seurauksena hidastaa väkiluvun pienentymistä. On totta, että päiväkotitilat ovat täyttyneet, mutta tiloja on pyritty myös samanaikaisesti järjestämään lisää. Osaltaan tilannetta helpottaa tammikuussa Syväkankaan koulun peruskorjauksen valmistuminen. Korjattuihin tiloihin siirtyy yksi esikouluryhmä.

Varmuudella ei voi sanoa, että onko juuri tämän päätöksen johdosta Kemiin muuttanut lapsiperheitä, mutta päätös on voinut vaikuttaa asuinpaikan valintaan, lapsiperheen muuttaessa uuden työpaikan vuoksi Kemi-Tornio seutukunnalle.

Kemin taloudellinen tilanne ei ole huonontunut juhlapäätöksen ajankohdasta vaan päinvastoin kääntynyt parempaan suuntaan.

Ehdotus KJ Repo:

Kaupunginhallitus saattaa asian valtuuston tietoon vastauksena valtuutettu Tuula Sykön ym aloitteeseen.

Päätös KH 29.11.2010:

Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.

Nuoret sairaat pakotetaan vanhainkoteihin.

Torniossa puuttuu hoitopaikka nuorille aivovaurioituneille potilaille. Alle eläkeikäisten pysyvästi aviosairauksiin sairastuneiden määrä kasvaa hiljalleen. Monilla heistä on alkoholi tai muut päihteet pysyvästi vaurioittaneet muistia niin, ettei kotipalvelun turvin asuminen onnistu. Osalla aivovaurion syynä ovat vammat. Toimintakykyä löytyy tyypillisimmällään jaloista, käsistä ja tunteista, mutta käytännön toiminnot, kuten vaatteiden asiallinen pukeutuminen, ruuasta huolehtiminen ja vessan löytäminen ovat hukassa. Nuorikin sairastunut ansaitsee asiallista hoivaa ja kuntoutusta – ei viisikymppisen koti kuulu olla 90-vuotiaiden muistisairaiden osasto koko loppuelämäänsä.

Ongelma heijastuu myös vanhusten kotihoidon puolelle. Kotona odottaa monta laitospaikkaa kaipaavaa ja tarvitsevaa vanhusta. Nolottaa antaa dementiayksikön vapautunut paikka vuosikymmeniä nuoremmalle fyysisesti hyvävointiselle potilaalle.

Sopiva pienyksikkö tarvitaan, sellainen, joka keskittyy nuoriin potilaisiin ja tukee tavalliseen arjen toimintaan. Tällä hetkellä kiireellinen valvotun asumisen tarve on arviolta noin 10 potilaalla. Parhaimmillaan nuoren aivovauriopotilaan tilanne saattaa parantua kuukausien tai vuosienkin hoidon aikana niin, että hän pääsee taas itsenäiseen asumiseen. Aina muisti ei palaa ja silloin loppuelämän mittainen laitostyyppinen asuminen on oltava iänmukaisesti järjestettyä.

Tornion kaupungin pitää perustaa ympärivuorokautista hoitoa alle eläkeikäisille aivovauriopotilaille tarjoava pienyksikkö mahdollisimman pian.

Vastaus:

Eläinlääkäri Päivi Taponen (19.04.2010):

Maaliskuusta 2008 alkaen Kemin kaupungilla ja Simon kunnalla on ollut yhteistyösopimus eläinlääkäripalveluiden hoitamisesta. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Kemin kunnaneläinlääkärin vastaanottotilat ovat Simossa Simon kunnaneläinlääkäritilojen yhteydessä. Simolaiset ja kemiläiset eläimet hoidetaan tasavertaisesti ja jaottelematta. Simossa on sekä hyötyeläintiloja että lemmikkieläimiä, Kemissä käytännössä vain pieneläimiä (muutamia hevosia lukuunottamatta). Eläimet hoidetaan kiirellisyysjärjestyksessä eli asiaan ei vaikuta se, onko kyseessä hyöty- vai lemmikkieläin.

Melkeinpä koko em. ajan on Simon klinikalla ollut palkattuna myös vastaanottoavustaja. Muuta toimenkuvaan kuuluvaa ovat mm. riistan- ja poronlihantarkastus, eläinsuojeluvalvonta sekä eläintautivalvonta.

Toiminnassa huomattuja etuja ovat:

Kahden eläinlääkärin yhteisvastaanotolla pystytään akuutit sairastapaukset hoitamaan yleensä viivytyksettä. Suoritettavien kirurgisten toimenpiteiden kirjo on laajempi. Avustaja on tehostanut ajankäyttöä huomattavasti: potilaat pystytään hoitamaan nopeammin kun eläinlääkäri voi keskittyä paremmin potilaaseen, koska muuhun oheistyöhön (paperien kirjoitus, instrumenttihuolto ym) ei kulu niin paljon aikaa. Puhelimeen pystytään vastaamaan (avustaja) yleensä heti sen soidessa. Tähän saakka ei-kiireellisetkin potilaat ovat saaneet ajan yleensä viimeistään seuraavaksi päiväksi (pidempikestoiset, ei-kiireelliset operaatiot (esim.koiran kastraatio) ym. ovat joutuneet odottamaan pääsääntöisesti enimmillään viikon). Silloin tällöin on sattunut tapauksia, että molemmat eläinlääkärit ovat olleet yhtä aikaa sairaana/pakottavasta syystä poissa. Tällöin avustaja on kuitenkin pystynyt vastaamaan puhelimeen ja asiakkaat ovat saaneet näin ensiapuohjeet ja neuvonnan, joilla monesti jo pärjää pitkälle.

Mikäli eläinlääkäritoiminta siirrettäisiin Kemiin ja eläinlääkäri joutuisi työskentelemään yksin, tarkoittaisi se seuraavaa:

Puhelinajan ulkopuolella joudutaan käytännössä pitämään puhelinvastaajaa päällä, jolloin yhteyden saaminen eläinlääkäriin vaikeutuu ja hidastuu. Yksin työskennellessä rajoittuu myös erityyppisten leikkausten suorittaminen apukäsien puuttuessa. Esim. terveen koiran sterilaatioita ei yksin käsin pysty tekemään.Samaten ei-kiireellisten leikkaus-/hoitoaikojen saaminen hidastuu huomattavasti, sillä ensi sijaisesti joudutaan toki hoitamaan akuutit tapaukset.

Eläinlääkärin vuosilomat ja sairaslomat aiheuttanevat enemmän ongelmaa yhden eläinlääkärin vastaanotolla. Kuka hoitaa eläinlääkärin työt vakituisen ollessa poissa? Sijaisten saaminen on huomattavasti vaikeampaa perinteiselle yhden eläinlääkärin vastaanotolle, sillä usein sijaiset ovat aloittelevia eläinlääkäreitä, joille toisen eläinlääkärin tuki ja apu on henkiseltä kannalta arvokasta ja houkuttelevaa. Tähän saakka lyhytaikaiset loma-/vapaatuuraukset on hoidettu Simon eläinlääkärin kanssa päittäin, jolloin sijaista ei ole edes tarvittu vaan Simon eläinlääkäri on hoitanut Keminkin eläimet Kemin eläinlääkärin poissaollessa. Pidempikestoisille vapaille on saatu sijainen.

Monesti on kuultu kyselyitä ympärivuorokautisen päivystyksen perään. Sitä tilannetta, että Kemissä olisi paikanpäällä jatkuvasti ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys, ei melkoisella varmuudella tule ikinä tapahtumaan, koska potilaskanta ei kuitenkaan ole tarpeeksi laaja yksityisen sitä hoitaa. Kunnallisessa eläinlääkintähuollossa pyritään jatkuvasti entistäkin laajempiin päivystypiireihin. Meri-Lapin alueella kuitenkin on tarkoituksena pysyä entisessä mallissa eli 6 eläinlääkärin ringissä (Simo, Kemi, Tervola, Keminmaa, Tornio) , jolloin kukin kunta vuorollaan päivystää. Oman kokemukseni mukaan päivystysaikanakin pääsääntöisesti pystytään akuutit tapaukset hoitamaan melkein viivytyksettä. Aina joskus kuitenkin väkisinkin tulee tilanteita, että on kiire ja eläimet joudutaan hoitamaan kiireellisyysjärjestyksessä. Mutta sama tilannehan on humaanipuolellakin, pääsääntöisesti pahempikin.

Toiminnan siirtäminen Kemiin tarkoittaisi myös mittavia taloudellisia lisäkustannuksia. Pitäisi hankkia vastaanottotilat sekä perusvarustus. Eläinlääkintähuoltolaki velvoittaa kunnan järjestämään periaatteessa vain ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet lemmikkieläimille. Kuitenkin työskentelymukavuutta ja hoitomahdollisuuksia parantavat mikroskooppi, perustason ultraäänilaite, leikkauspöytä ja -valo ja vaaka. Nämä kaikki ja enemmänkin löytyvät Simon klinikalta valmiina. Mikäli ne jouduttaisiin hankkimaan Kemiin, tulisi se maksamaan vähintään n.25 000€. Mikäli pitäydytään vain lain vaatimassa perusvarustuksessa (kärjistettynä pöytä ja stetoskooppi), jäävät myös tutkimusmahdollisuudet aika vähäisiksi ja käytännössä potilaita jouduttaisiin lähettämään paljon eteenpäin esimerkiksi Ouluun.

Tällä hetkellä Kemin kaupunki ei käytännössä joudu maksamaan eläinlääkintähuollon osalta mitään muuta kuin Kemin eläinlääkärin palkkauskustannukset, puhelinkulut sekä puolet avustajan nettopalkasta lukuunottamatta satunnaisia tarvikekustannuksia. Simon kunta huolehtii tiloista sekä väline- ja laitehuollosta plus postikuluista. Ratkaisu on siis Kemin kaupungille hyvin edullinen.

Viranomaispalveluiden tulosaluepäällikkö Risto Pöykiö (28.04.2010):

Edellä olevan perustella viranomaispalvelut katsoo, että nykyinen eläinlääkintähuollon palvelutaso on riittävä, eikä erillistä eläinten pieneläinvastaanottoa ole tarpeen perustaa Kemiin.

Peruskirja on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen ja kuntien yhteistyönä.

Euroopan kuntien ja alueiden liiton, CEMRn koordinoimana eurooppalaiset kuntajärjestöt ja kunnat ovat laatineet eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirjan, A European Charter for Equality for Women and Men in Local Life. Peruskirjan laatimiseen osallistuivat myös kansainväliset, korkean tason, mm. YK:n tasolla toimivat asiantuntijat. Peruskirjan taustalla on myös yhteisesti toteutettu tasa-arvoprojekti Eurooppalainen tasa-arvokaupunki, European Town for Equality. Kuntaliiton hallitus hyväksyi osaltaan eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan kokouksessaan 21.9.2006 ja suosittaa, että kunnat, maakuntien liitot ja kuntayhtymät myös hyväksyisivät peruskirjan.

Peruskirjan ovat hyväksyneet seuraavat kunnat ja maakunnat Suomessa Uudenmaan liitto, Turku, Kuopio, Vantaa, Helsinki, Vaasa, Kaarina, Espoo, Lahti, Salo ja Oulu. Lisäksi valtuustoaloitteita on tehty mm. Raahessa ja Porissa.

Peruskirja kattaa tärkeät periaatteet, joilla kunnat ja aluehallinnot voivat edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Peruskirjassa käsitellään sukupuolten tasa-arvon näkökulmia monipuolisesti. Se sisältää: kunnan poliittisen roolin ja päätöksenteon, tasa-arvon ja miesten ja naisten erilaisten tarpeiden huomioon ottamisen kaikessa toiminnassa, palvelujen tarjonnan, työnantajaroolin ja henkilöstöpolitiikan tasa-arvon edistämisessä, taloudellisen toiminnan, julkiset hankinnat ja sopimukset, sukupuoleen perustuvan välivallan ja ihmiskaupan ehkäisyn, yhdyskuntasuunnittelun ja kestävän kehityksen sekä ystävyyssuhteet ja kansainvälisen yhteistyön. Periaatteisiin sisältyy myös sukupuolirooleihin liittyvien stereotypioiden tunnistaminen ja poistaminen.

Peruskirja on osoitettu Euroopan alue- ja paikallishallinnoille. Peruskirja auttaa näkemään kunnan tasa-arvon edistämisen velvoitteet kokonaisuutena. Se on hyödyksi tasa-arvon edistämisen periaatteiden ja toimintamallien yhtenäistämisessä eri toimialoilla Kemissä.

Kuntien rakenteiden ja palveluiden järjestämisen muutokset voivat vaikuttaa eri tavalla eri väestöryhmien eri-ikäisiin miehiin ja naisiin, tyttöihin ja poikiin. Peruskirja toimii myös näiden muutosten arvioinnin pohjana.

Kemin tasa-arvosuunnitelmaa eurooppalaisen tasa-arvon peruskirja laajentaa sisältäen tasa-arvon edistämisvelvoitteena myös taloudellisen ja poliittisen päätöksenteon sekä palvelutarjonnan.

Hyväksymällä peruskirjan Kemi sitoutuu laatimaan poikkihallinnollisen toimintasuunnitelman, joka on peruskirjan periaatteiden mukainen. Samalla sitoudutaan varaamaan voimavaroja toteutukseen.

Peruskirja auttaa viemään käytäntöön Kemin strategian mukaisia arvoja: TASAVERTAISUUS, TURVALLISUUS, LUOVUUS, SUVAITSEVAISUUS JA KESTÄVÄ KEHITYS.

Henkilöstöpalvelut ja työsuojelu:

Kemin kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2008-2010 tulee päivitettäväksi kuluvan vuoden aikana. Sisäasiainministeriö on hyväksynyt 26.3.2010 yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi. Kemin kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa tullaan noudattamaan sisäasiainministeriön suositusta. Suosituksen mukaan suunnitelman tulee olla konkreettinen, jolloin sen toteutumista voidaan myös tehokkaasti seurata.

Yhteistyötoimikunta vastaa Kemin yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisestä. Nykyinen on voimassa 2010 asti. Sisäasiainministeriö on 26.3. antanut uudet ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöksi.

Museotoimen tulosyksikön päällikön valinta on herättänyt laajaa huomiota kuntalaisissa: valintaa on pidetty subjektiivisena (yhden henkilön tekemä valinta) ja sattumanvaraisena (valinta ilman haastatteluja, koska kaikki hakijat olivat ”entuudestaan tuttuja”), ts. epädemokraattisena. Kemin kaupungin museotoimeen kuuluvat historiallinen museo, työläismuseo, kähertäjämuseo, savupirtti ja taidemuseo.

Lisäksi on hämmästyttänyt, että kaupungin museotoimen johtoon valitaan henkilö, jonka meriitit ovat historiallisista museoista eikä taidemuseosta, joka selkeästi on Kemin museotoiminnan lippulaiva.

1.1.2009 voimaan astunut Kemin sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö ja samoin 1.1.2009 voimaan astunut kulttuurilautakunnan johtosääntö on pikaisesti korjattava muotoon, jossa kulttuuripuolen johtohenkilöiden valinta jälleen alistetaan kulttuurilautakunnan päätettäväksi. Silloin tulevaisuudessa näin korkeiden vakanssien valinta on demokraattinen ja kuntalaisten oikeustajua vastaava.

Vastaus:

Laki- ja sopimusosasto/kaupunginlakimiehen lausunto 15.3.2010:

Kuten aloitteessa sanotaan, on Kemin kaupungin sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö tullut voimaan tammikuussa 2009 eli reilu vuosi sitten. Valtuusto päätyi tuolloin johtosääntöjen osalta siihen, että tulosaluepäälliköt valitaan lautakunnissa ja tulosyksiköiden päälliköt viranhaltijapäätöksillä.

Viranhaltijan tulee tehdä henkilövalinnat mm. perustuslain, tasa-arvolain ja kuntalain nojalla sekä suorittaa hakijoiden ansiovertailu.

Päätöksestä voidaan tehdä oikaisuvaatimus lautakunnalle ja päätös kumotaan, mikäli on menetelty virheellisesti. Kuntalain 51 §:n mukaista otto-oikeutta voidaan käyttää ja saattaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi vaikka virheellistä menettelyä ei olisikaan tapahtunut.

Johtosääntömuutokseen ei edellä sanotun perusteella ole tarvetta.